info@tradeo.fi
041 313 4408

ALV aloittavalle yrittäjälle – mitä pitää tietää?

ALV aloittavalle yrittäjälle – mitä pitää tietää?

Arvonlisävero eli ALV on yksi tärkeimmistä veroista, jonka aloittavan yrittäjän kannattaa ymmärtää jo yrityksen alkuvaiheessa. ALV ei ole yrityksen omaa rahaa, vaikka se kulkee yrityksen pankkitilin kautta. Yritys lisää arvonlisäveron myyntihintoihin, kerää sen asiakkaalta ja tilittää sen Verohallinnolle.

Aloittavalle yrittäjälle ALV voi tuntua aluksi monimutkaiselta. Milloin yrityksen pitää rekisteröityä ALV-velvolliseksi? Mitä ALV-prosenttia käytetään? Saako ostojen ALV:n vähentää? Milloin ALV ilmoitetaan ja maksetaan?

Kun perusasiat ymmärtää, ALV on helpompi ottaa osaksi yrityksen normaalia taloushallintoa. Tärkeintä on hinnoitella palvelut oikein, säilyttää tositteet, seurata liikevaihtoa ja varautua siihen, että myynnin mukana kerätty ALV pitää myöhemmin maksaa Verohallinnolle.

Mitä ALV tarkoittaa?

ALV eli arvonlisävero on kulutusvero, joka lisätään tavaroiden ja palveluiden myyntihintaan. Yritys laskuttaa arvonlisäveron asiakkaalta osana myyntihintaa ja tilittää sen Verohallinnolle.

Jos yritys on ALV-velvollinen, sen myyntilaskulla näkyy yleensä veroton hinta, ALV:n määrä ja verollinen loppusumma. Asiakas maksaa koko summan yritykselle, mutta arvonlisäveron osuus ei ole yrityksen omaa tuloa samalla tavalla kuin varsinainen myynti.

Esimerkiksi jos palvelun veroton hinta on 100 euroa ja ALV-kanta 25,5 %, asiakkaalta laskutetaan yhteensä 125,50 euroa. Tästä 25,50 euroa on arvonlisäveroa, joka pitää huomioida myöhemmin ALV-ilmoituksella.

Milloin aloittavan yrittäjän pitää rekisteröityä ALV-velvolliseksi?

Aloittavan yrittäjän pitää arvioida, ylittääkö yrityksen liikevaihto vähäisen liiketoiminnan rajan. Vuodesta 2025 alkaen vähäisen liiketoiminnan raja on 20 000 euroa kalenterivuodessa. Jos raja ylittyy, yrityksen pitää yleensä rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi.

Liikevaihtoa tarkastellaan kalenterivuoden ajalta. Lisäksi huomioon otetaan sekä kuluva että edeltävä kalenterivuosi. Tämä on tärkeä muutos, koska aloittavan yrittäjän ei kannata arvioida ALV-velvollisuutta vain lyhyen alkujakson perusteella.

Jos yritystoiminta on alusta asti sellaista, että 20 000 euron raja todennäköisesti ylittyy, ALV-rekisteriin kannattaa hakeutua heti yrityksen perustamisen yhteydessä tai toiminnan alkaessa.

Voiko ALV-rekisteriin hakeutua vapaaehtoisesti?

Yritys voi hakeutua ALV-rekisteriin vapaaehtoisesti, vaikka liikevaihto ei ylittäisi 20 000 euroa. Tämä voi olla järkevää, jos yrityksellä on liiketoimintaa, ostojen ALV-vähennyksiä ja asiakkaina esimerkiksi toisia yrityksiä. Verohallinnon mukaan vapaaehtoinen hakeutuminen on mahdollista, jos toiminta täyttää liiketoiminnan tunnusmerkit.

Vapaaehtoinen ALV-rekisteröinti voi olla hyödyllistä esimerkiksi silloin, kun:

Toisaalta jos asiakkaina ovat pääasiassa kuluttajat ja liikevaihto jää pieneksi, ALV-rekisteriin hakeutuminen voi nostaa hintaa asiakkaalle tai pienentää yrittäjän katetta, jos hintoja ei voi nostaa.

Mitä tapahtuu, jos ALV-raja ylittyy?

Jos yrityksen liikevaihto ylittää vähäisen liiketoiminnan rajan, yrityksen pitää rekisteröityä ALV-velvolliseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yritys alkaa lisätä myyntihintoihin ALV:n ja ilmoittaa sekä maksaa arvonlisäveron Verohallinnolle.

Aloittavan yrittäjän kannattaa seurata liikevaihtoa säännöllisesti. Jos myynti kasvaa odotettua nopeammin, ALV-velvollisuus voi tulla vastaan aiemmin kuin yrittäjä on ajatellut.

Tässä kohtaa hinnoittelu on tärkeää. Jos yrittäjä on myynyt palveluita ilman ALV:tä ja joutuu myöhemmin lisäämään ALV:n hintoihin, asiakkaalle näkyvä hinta voi nousta. Jos hintaa ei nosteta, ALV jää käytännössä yrittäjän katteesta.

Alarajahuojennus on poistunut

Aiemmin pienet yritykset saattoivat saada arvonlisäveron alarajahuojennusta. Tämä tarkoitti sitä, että osa pienyrityksen maksamasta ALV:stä voitiin saada takaisin.

Alarajahuojennus on kuitenkin poistunut 1.1.2025 alkaen alkavilta tilikausilta. Tämä on tärkeä huomio aloittavalle yrittäjälle, koska vanhaan huojennukseen ei enää voi laskea samalla tavalla.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että ALV-rekisteriin hakeutumista ja hinnoittelua kannattaa miettiä entistä huolellisemmin. Jos yritys on ALV-velvollinen, sen pitää tilittää myyntien ja ostojen ALV:n erotus ilman aiempaa pienyritysten alarajahuojennusta.

Mitkä ovat ALV-prosentit vuonna 2026?

Vuonna 2026 Suomessa arvonlisäveroprosentit ovat Verohallinnon mukaan:

Yleinen 25,5 prosentin ALV-kanta koskee useimpia tavaroita ja palveluita. Alennettuja verokantoja käytetään tietyissä erikseen määritellyissä tuotteissa ja palveluissa.

Aloittavan yrittäjän kannattaa varmistaa heti alussa, mikä ALV-kanta omaan myyntiin soveltuu. Väärä ALV-prosentti laskulla voi aiheuttaa korjauksia myöhemmin.

Miten ALV lisätään hintaan?

Jos yritys myy arvonlisäverollista palvelua tai tuotetta, ALV lisätään verottoman hinnan päälle.

Esimerkiksi:

Yrityksen liikevaihtoa on veroton hinta eli 100,00 euroa. Arvonlisävero 25,50 euroa on veroa, joka käsitellään kirjanpidossa ja ilmoitetaan Verohallinnolle.

Yrittäjän kannattaa päättää hinnoittelussa, puhuuko hinnoista verottomina vai verollisina. Yritysasiakkaille hinnat ilmoitetaan usein ilman ALV:tä, kun taas kuluttaja-asiakkaille hinnat ilmoitetaan yleensä verollisina kokonaishintoina.

Ostojen ALV-vähennys

ALV-velvollinen yritys saa yleensä vähentää liiketoimintaan liittyvien ostojen arvonlisäveron. Tämä tarkoittaa, että yritys voi vähentää ostojen ALV:n myyntien ALV:stä.

Esimerkiksi jos yritys on laskuttanut myynneistä ALV:tä 500 euroa ja ostojen vähennettävä ALV on 150 euroa, Verohallinnolle maksettavaksi jää 350 euroa.

Ostojen ALV-vähennys edellyttää yleensä, että:

Kaikkien kulujen ALV:tä ei voi vähentää. Esimerkiksi yksityisiin menoihin liittyvä ALV ei kuulu yrityksen vähennyksiin.

Mitä ALV-ilmoituksella ilmoitetaan?

ALV-ilmoituksella ilmoitetaan Verohallinnolle yrityksen myyntien ALV ja ostojen vähennettävä ALV. Näiden erotus on se määrä, jonka yritys maksaa tai saa palautuksena.

ALV-ilmoituksella voi olla esimerkiksi:

Ilmoituksen sisältö riippuu yrityksen toiminnasta. Jos yrityksellä on vain kotimaan myyntiä ja ostoja, ALV-ilmoitus on yleensä yksinkertaisempi. Jos mukana on EU-ostoja tai kansainvälistä kauppaa, käsittely vaatii enemmän tarkkuutta.

Kuinka usein ALV ilmoitetaan ja maksetaan?

ALV ilmoitetaan ja maksetaan yrityksen oman verokauden mukaan. Monella pienyrityksellä verokausi voi olla kuukausi, neljännesvuosi tai joissain tilanteissa vuosi.

Aloittavan yrittäjän kannattaa tarkistaa oma verokausi heti, kun yritys rekisteröityy ALV-velvolliseksi. Verokausi vaikuttaa siihen, kuinka usein ALV-ilmoitus annetaan ja kuinka usein ALV maksetaan.

Jos ALV-ilmoitus myöhästyy, siitä voi tulla myöhästymismaksuja ja ylimääräistä selvittelyä. Siksi ALV-rutiini kannattaa rakentaa heti alussa.

ALV ei ole yrityksen omaa rahaa

Yksi tärkeimmistä asioista aloittavalle yrittäjälle on ymmärtää, että myynnin mukana saatu ALV ei ole yrityksen omaa rahaa.

Kun asiakas maksaa laskun, koko summa tulee yrityksen pankkitilille. Tämä voi antaa väärän kuvan yrityksen käytettävissä olevasta rahasta. Osa summasta on kuitenkin arvonlisäveroa, joka pitää myöhemmin tilittää Verohallinnolle.

Hyvä käytäntö on seurata ALV-velkaa säännöllisesti ja varata veroihin rahaa. Muuten ALV-maksu voi tulla ikävänä yllätyksenä, vaikka yrityksen myynti olisi muuten kehittynyt hyvin.

ALV ja hinnoittelu

ALV vaikuttaa suoraan hinnoitteluun. Jos yritys myy palveluita kuluttajille, asiakkaalle näkyvä hinta sisältää yleensä ALV:n. Jos ALV lisätään hintaan jälkikäteen, hinta voi näyttää asiakkaan näkökulmasta korkeammalta.

Yritysasiakkaiden kanssa hinnat ilmoitetaan usein muodossa “+ ALV”, jolloin asiakas ymmärtää, että arvonlisävero lisätään hintaan.

Aloittavan yrittäjän kannattaa miettiä heti:

Jos hinnoittelu tehdään alussa väärin, ALV voi syödä yrittäjän katetta merkittävästi.

ALV ja yritysasiakkaat

Jos asiakkaat ovat pääasiassa yrityksiä, ALV on usein käytännössä neutraalimpi asia. ALV-velvollinen yritysasiakas voi yleensä vähentää ostoon sisältyvän ALV:n omassa kirjanpidossaan, jos osto liittyy sen vähennyskelpoiseen liiketoimintaan.

Tämän takia yritysasiakkaiden kanssa hinnat ilmoitetaan usein verottomina. Esimerkiksi “100 € + ALV” tarkoittaa, että laskun loppusummaan lisätään voimassa oleva arvonlisävero.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ALV olisi merkityksetön. Myyjäyrityksen pitää silti laskuttaa, ilmoittaa ja tilittää ALV oikein.

ALV ja kuluttaja-asiakkaat

Jos asiakkaat ovat kuluttajia, ALV vaikuttaa enemmän hinnoitteluun. Kuluttaja ei yleensä voi vähentää arvonlisäveroa, joten asiakkaalle merkityksellinen hinta on verollinen kokonaishinta.

Jos yrittäjä alkaa myöhemmin lisätä hintoihin ALV:n, kuluttaja-asiakkaan maksama hinta voi nousta. Jos hintoja ei nosteta, yrittäjän oma kate pienenee.

Aloittavan yrittäjän kannattaa siksi miettiä jo alussa, hinnoitellaanko palvelut niin, että ALV-velvollisuus on huomioitu myös tulevaisuudessa.

Ulkomaanostot ja EU-ostot

Aloittava yrittäjä voi törmätä ALV-kysymyksiin myös ulkomaanostoissa. Esimerkiksi ohjelmistot, mainospalvelut ja verkkopalvelut voivat tulla ulkomaisilta palveluntarjoajilta.

EU-ostot ja ulkomaanostot voivat vaatia erityistä ALV-käsittelyä. Laskulla ei välttämättä ole Suomen ALV:tä, mutta tapahtuma pitää silti käsitellä oikein yrityksen kirjanpidossa ja ALV-ilmoituksella.

Tyypillisiä tilanteita ovat esimerkiksi:

Näissä tilanteissa kannattaa kysyä kirjanpitäjältä, jotta ALV käsitellään oikein.

Yleiset ALV-virheet aloittavalla yrittäjällä

Aloittavilla yrittäjillä toistuvat usein samat ALV-virheet.

Tyypillisiä virheitä ovat esimerkiksi:

Nämä virheet voidaan välttää hyvällä alkuasetuksella, oikealla hinnoittelulla ja säännöllisellä kirjanpidolla.

Kannattaako ALV-asiat hoitaa itse?

Aloittava yrittäjä voi opetella ALV:n perusteet itse, mutta käytännössä ALV-asiat kannattaa hoitaa yhdessä kirjanpitäjän kanssa, jos toiminta on säännöllistä tai ALV-kysymyksiä on useita.

Kirjanpitäjä auttaa esimerkiksi:

ALV-virheiden korjaaminen jälkikäteen voi olla työläämpää kuin asioiden hoitaminen oikein alusta asti.

Yhteenveto: ALV aloittavalle yrittäjälle

ALV on aloittavalle yrittäjälle tärkeä asia, koska se vaikuttaa hinnoitteluun, kassaan, kirjanpitoon ja viranomaisilmoituksiin. Yrityksen pitää arvioida, kuuluuko se ALV-rekisteriin, mitä ALV-kantaa myynnissä käytetään ja miten ostojen ALV-vähennykset käsitellään.

Vuonna 2026 yleinen ALV-kanta on 25,5 %, alennettu ALV-kanta 13,5 % ja toinen alennettu ALV-kanta 10 %. Vähäisen liiketoiminnan raja on 20 000 euroa kalenterivuodessa, ja alarajahuojennus on poistunut 1.1.2025 alkaen alkavilta tilikausilta.

Tärkeintä on ymmärtää, että ALV ei ole yrityksen omaa rahaa. Se pitää huomioida hinnoittelussa ja varata maksettavaksi ajallaan.

Tarvitsetko apua ALV-asioissa?

Tradeo auttaa aloittavia yrittäjiä kirjanpidossa, ALV-ilmoituksissa ja sähköisessä taloushallinnossa. Kun ALV-asiat laitetaan kuntoon heti alussa, yrittäjän on helpompi hinnoitella oikein ja välttää turhia korjauksia myöhemmin.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous

Lue myös

Mitä yrityksen kirjanpitoon kuuluu?

Voiko kirjanpidon tehdä itse?

Yrittäjän yleisimmät kirjanpitovirheet

Usein kysytyt kysymykset

Milloin aloittavan yrittäjän pitää rekisteröityä ALV-velvolliseksi?

Yrityksen pitää yleensä rekisteröityä ALV-velvolliseksi, jos vähäisen liiketoiminnan raja ylittyy. Vuodesta 2025 alkaen raja on 20 000 euroa kalenterivuodessa.

Voiko yritys hakeutua ALV-rekisteriin vapaaehtoisesti?

Kyllä. Yritys voi hakeutua ALV-rekisteriin vapaaehtoisesti, vaikka liikevaihto ei ylittäisi 20 000 euroa, jos toiminta täyttää liiketoiminnan tunnusmerkit.

Onko ALV yrityksen omaa rahaa?

Ei ole. Yritys kerää ALV:n asiakkaalta ja tilittää sen Verohallinnolle. Siksi ALV:n osuus kannattaa huomioida kassassa eikä käyttää sitä yrityksen omiin menoihin.

Saako ostojen ALV:n vähentää?

ALV-velvollinen yritys saa yleensä vähentää liiketoimintaan liittyvien ostojen arvonlisäveron, jos ostosta on asianmukainen tosite ja kulu liittyy arvonlisäverolliseen toimintaan.

Onko ALV:n alarajahuojennus vielä käytössä?

Ei samalla tavalla kuin aiemmin. Alarajahuojennusta ei voi enää saada 1.1.2025 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta.